Lammas on hyvä eläin, se ei pure eikä potki, sanoi vanha kansa. Tilamme suomenhevoset vaihtuivat, ehkä juuri tuon “yhden potkun” seurauksena, kainuunharmaksiin kesällä 2012.
Kainuunharmas – tuo mainio maatiainen
Kainuunharmas on alkuperäinen, oma lammasrotunsa, maatiaisrotunsa, joka on DNA-tutkimuksin pystytty eriyttämään suomenlampaasta.
Kainuunharmas oli kuolemassa sukupuuttoon, mutta ell. Pertti Hankosen määrätietoisella tietotaidolla, tutkimisella ja mielenkiinnolla sekä tarkalla jalostustyöllä, saatiin pelastettua useita eri kainuunharmas-sukuja. Tämän pitkäjänteisen uurastuksen tuloksena saatiin säilytettyä seitsemän eri pässilinjaa, joita kutsutaan Hankoslaisiksi. Puhdasrotuisiksi kainuunharmaiksi luokitellaan tällä hetkellä vain Hankoslaiset
Kainuunharmas-pässilinjat, jotka on nimetty Hankosen sukulaismiesten mukaan, ovat A (Antti), I (Immo), L (Lauri), M (Matti), P (Pertti), R (Risto), T (Topi).
Kainuunharmas-uuhia on maassamme tällä hetkellä reilut 1000 yksilöä.
Luonteeltaan, tämä jalo, uhanalaiseksi luokiteltu rotu, on eloisa, utelias ja ystävällinen tuttavuus. Toki, kun puhumme pakoeläimestä, ei pidä unohtaa sen lajinomaista käyttäytymistä vaaran uhatessa.
Tyypillisen harmaksen tuntomerkkejä ovat musta pää ja mustat jalat, villan väri saattaa olla vaaleasta mustanharmaaseen ja kaikkea siltä väliltä. Myös hyvin vaaleita, kirjavia, beigen rusehtavia, täysin ruskeita ja mustia sekä sinimustiakin kainuunharmaksia saattaa joskus syntyä.
Kainuunharmas on hedelmällisin lammasrotu maailmassa; harmasuuhet tulevat sukukypsiksi jo kolmen kuukauden iässä, vieläpä ympäri vuoden ja synnyttävät kerralla keskimäärin 2-4 karitsaa. Myös seitsikoita on vuonueessa tavattu. Lampurin toive on kuitenkin 2-3 karitsaa/uuhi, tällöin emo pystyy kasvattamaan karitsat omin avuin, eikä “lisätutitusta” välttämättä tarvita.
Karitsamme tulevat teuraskypsiksi 6-10 kuukauden ikäisinä. Tilamme eläimet viedään lähellä sijaitsevaan teurastamoon, Sastamalaan, Hietasen teurastamolle.
